Matelta paloi hihat. Ja häkki heilahti. Oho.

Mä oon ollu aika kiltti poika tähän asti. Uskonut kun Matte on jostain sanonut. Mutta nyt mua on pari viikkoa riehututtanut ihan kamalasti. Mä oon riehunut Reidarin, 8 v, kanssa joka ilta. Matte on komentanut meitä molempia. Me ollaan sen mielestä aika samanlaisia sillä tavalla että kun meitä rupeaa väsyttämään niin me ei ollenkaan rauhotuta vaan ihan päin vastoin aletaan hirmuinen ralli. Reidar varsinkin. Ihan totta! Se on paljon pahempi kuin mä. Siks Matte on aina kauheen tiukka sen nukkumaanmenoajoissa ja muissa, ettei mene överiks. Koska sitten se ei rauhotu ollenkaan. Lopulta se muuttuu väsy-ilkeeksi. Ja nyt Matte on sitä mieltä että mustakin on tulossa vähän samanlainen ja mun pitää opetella rauhottumaan.

Tänään Reidarilla oli kaks kaveria täällä ja pikkuvelikin ja ne kaikki juoksi ympyrää ja riehui ja leikki jotain leikkiä. Mä innostuin siitä kovasti ja änkesin mukaan ja riehaannuin ihan ennenkuin kukaan ehti väliin ja sitten mä purasin Reidarin kaveria käsivarteen. En kovaa, ihan vaan leikisti, mutta kyllä se Martin säikähti kun se ei oo tottunut koiriin. Ja Matte herpaantui meille kaikille! Niiden ihmislasten piti alottaa rauhallisempi leikki ja mut passitettiin häkkiin. Mihin mä melkein heti nukahdin. Matte taitaa olla oikeessa siitä rauhottumisesta, se sanoi kanssa että sen pitää itse olla tarkkana ja katsoa että mulla on ihan oma rauhallinen paikka - ja varsinkin että mä maltan sinne mennä.

Toinen juttu mitä meidän pitää treenata on ovikello. Mulla ei kyllä oo mitään ongelmia sen itse kellon kanssa, mutta Fatou haluu vähän vahtia ja se useimmiten vähän haukkuu kun joku soittaa ovikelloa tai koputtaa oveen. Se on kyllä vähän outo mun mielestä, koska se ei sano yhtään mitään jos joku vaan avaa oven ja kävelee sisään muina miehinä. Mutta joka tapauksessa mun pitää ruveta komentamaan Fatoua kun se haukkuu, ja sit meillä on suurinpiirtein tappelu menossa kun ovi avataan - se on joka kerta kauhee kaaos. Nyt Matte hieroo jotain strategioita. Se on tullu siihen tulokseen että sen pitää treenata meidän kanssa yksitellen. Ensin Fatoun kanssa, ja sitten mun kanssa. Ja sitten yhdessä. Täst tulee vielä kivaa!