Sen jälkeen kun mä vähän jouduin mittelemään sen vehnän kanssa, on Matte mietiskellyt aika paljon. Sitä vähän ottaa pannuun kun sellanen lapsus pääsi käymään. Me ollaan aika paljon harjoteltu tota muitten koirien eli poikien ohittelemista, ja Matte on hirmusesti tehnyt hommia sen eteen että mä tajuaisin että se on MATTE enkä minä joka päättää ketä moikataan ja kelle öristään - eli ei kellekkään. Se on mennyt jo paljon paremmin, mutta ton vehnäjutun jälkeen Matte on ruvennu valittamaan että mä muka taas yritän örbyillä vähän turhankin paljon. Ja sitte se on ruvennut miettimään että onko se ihan tosi oikeesti niin että mun kanssa vaan on asiat näin - että mä oon ihana lössykkä kotona ja omille ihmisille ja Fatoulle ja muillekin tytöille, mutta en muille pojille. Piste. Maten mielestä pitäis joku raja olla. Ainakin se raja että mä vähän kiinnittäisin huomiota siihen mitä se mulle sanoo. Ettei tarttis vääntää rautalangasta. Mutta sitten se kuitenkin salaa ajattelee että mä oon murkkuiässä vieläkin. Ota siitä nyt sitten selvää.

Toinenkin juttu vielä. Mä olin tänään suihkussa. Ja pesin oikeen shamppoolla. Ihmislapset valitti että mä haisen vähän turhan miehiseltä. Täh?! Mutta nyt en haise. Ainakaan pahalle. Ainakaan ihmislasten mielestä. Fatou pestiin kanssa. Se sano mulle että se aikoo heittäytyä ensimmäiseen p...akasaan ja kieriä siinä heti kun tilaisuus tarjoutuu. Aika konu.