Mulle on tytöt ruvennu soittelemaan. Muutamatkin tytöt. Nimittäin. Mä oon Fatoulle sanonut että kilpailu kiristyy. On nimittäin meikäläinen siinä määrin hyvää sukua että tytöt soittelee. Ja aika hyvän näkönen jätkä kanssa. Aikamoinen aarre, jos ihan suoraan sanotaan.

Vähän mä jouduin tänään sitä todistelemaankin, ihan noin varmuuden vuoksi. Oltiin taas Maten ja Hussen ja pikkupoikien kanssa meidän suosikkiniemellä. Matte ja Husse jutteli ihan rauhassa ja me Fatoun kanssa tutkittiin maastoa, kun siihen ihan kuin tyhjästä pälähti sellanen vehnäterrieri. Ei me siinä kauaa ehditty edes jäykistelemään, minä ja se vehnäjätkä, ei montaakaan sekunttia kun piti jo käydä kiinni. Sen vehnän Mattea ei näkynyt missään mutta meidän Matte oli aika nopee. Se veti mut irti sieltä ja Husse otti Fatoun kiinni (joka ei kyllä tapellut mutta aiheutti yleistä hämmennystä haukkumalla meitä kauheesti). Se vehnähän ei heti irrottanut, enkä mäkään, niin että Matte sai vähän käyttää hauista että se sai meidät erilleen. Ja äänijänteitä kanssa. Turpiin tuli.

Täällä kotona mä kiipesin taas mun lempparipaikkaan nukkumaan. Yhteen liinavaatekaappiin. Sen alahyllyllä on kaikenlaista pehmeetä ja mukavaa ja mä oon tehnyt sinne oman pesän. Mattea kyllä vähän huolestuttaa, että miten tässä nyt käy kaikkien tyttöjen suhteen. Jos mä kerran oon kaapissa.